Sivut

torstai 11. heinäkuuta 2013

Rukousta muslimimaailman puolesta

Huomasin Avainmedian fb sivulla rukousaiheen: muslimien pyhä paastokuukausi ramadan on alkanut, ja sainkin siitä ajatuksen jakaa rukouspyynnön myös tänne blogiin. 

Rukoillaan muslimimaailman puolesta erityisesti tänä aikana: 
*Rauhaa niille alueille, joilla nyt on taisteluja ja sotaa
*Muslimimaissa olevien kristillisten seurakuntien puolesta
*Kristillisissä maissa maahanmuuttajina olevien muslimein puolesta

Ja ennen kaikkea sitä, että muslimit kaikkialla maailmassa voisivat löytää Hänet, joka on Totuus!


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Kalenteritekstejä 5

Nämä tekstit ovat vuosilta 2005-2006.

****

Sinä olet minun omani! Uskotko, että tiedän jokaisen askeleesi, jokaisen, jonka olet ottanut ja jokaisen, jonka tulet ottamaan? Minä itsen olen kanssasi ja varjelen sinua. Olet minun kädessäni, älä siis pelkää. Katso minuun ja annan minun osoittaa sinulle,kuinka suuri ja hyvä minä olen!

****

Minä tunnen sinut! Tiedän, kuka sinä olet. Älä pelkää luottaa minuun. Älä katso vaikeuksiin ja mahdollisesti vastaantuleviin ongelmiin. Annan minun huolehtia niistä, kun niitä tulee. Luota minuun ja kulje minun askeleissani, ja ole kuuliainen, niin saat kokea siunauksia enemmän kuin osaat ajatella. 

****

Rakastan sinua! Valmistan tien sinun eteesi. Valmistan jokaisen askeleesi ja vahvistan sinua. Minä tuen sinua! Saat olla minun palveluksessani. Näen sydämesi palvelevan asenteen. Olen jo käyttänyt sinua ja edelleenkin käytän. Siunaan sinua. Annna jokaiselle päivälle voiman. Älä siis pelkää. Rakastan sinua. Et ole koskaan yksin, sillä minä olen aina kanssasi!

****

Rakas, rakas lapseni, olen suurempi kuin pelkosi tai sinun suunnitelmasi. Olet minulle tavattoman arvokas ja tärkeä! En aio hukata sinua, vaan varjelen sinua kuin aarretta. Älä pelkää, sillä minun huolenpitoni ympäröi sinua. Olet minulle niin rakas!

****

Olet minulle rakas! Älä pelkää läsnäoloani, minä haluan puhua suloisia sanoja sinulle. Olet minun omani. Rakastan sinua iankaikkisella rakkaudellani!

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Hiukan teologiaa 6: Seurakunta

Jeesus käyttää sanaa 'seurakunta' sekä universaalista että paikallisesta uskovien yhteisöstä. Hän sanoo Pietarille, että “Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani.” (Matt. 16:18) Seurakunta on siis universaali Jeesuksen ruumis. Tähän universaaliin seurakuntaan kuuluvat kaikki Jeesukseen uskovat ympäri maailmaa, myös ne, jotka ovat jo kuolleet. Jeesus puhuu myös paikallisseurakunnasta: Ilmestyskirjassa Hän lähettää kirjeet seitsemälle seurakunnalle. Uuden tesamentin aikaan ilmeisesti samalla paikkakunnalla asuvat uskovat kuuluivat samaan ryhmään. (Seurakuntia kutsuttiin kaupungin nimellä, esim. Korintin seurakunta.) Paavali ja muut UT:n kirjoittavat kuvaavat seurakuntaelämää ja seurakunnan tehtäviä. Universaali seurakunta ei voi toteuttaa näitä tehtäviä ja siksi tarvitaan paikallinen uskovien yhteisö.

Miksi sitten seurakunta on olemassa? Seurakunnan olemassaolon tarkoitus on julistaa ilosanomaa Jeesuksesta kaikille luoduille, tapahui se sitten millä tavalla hyvänsä, sanoilla tai ilman sanoja. Kaiken toiminnan tarkoitus on tukea tätä päämäärää: varustaa uskovia ja tukea heidän kasvuaan.

 Seurakunta on myös uskovien tukiverkosto, perhe, jossa saa tukea kasvussaan uskovana. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä: “Hoivatkaa toinen toistanne, niin kuin Kristukskin on teidän hoivaansa ottanut.” Room. 15:7 (-38). (-92 käännös käyttää sanaa hyväksyä, vanhempi, 1700 -luvun käännös taas sanaa korjata.) Itselleni seurakunta on tosi tärkeä: seurakunnan keskellä saa tukea ja saa myös olla tukemassa toisia. Seurakunnan keskellä saa myös palvella toisia. Palvellessa saa myös itse kasvaa (pienetä: huomata olevansa pieni ja heikko) uskossaan  ja näin Jumalasta tulee suurempi. 

Ja lopuksi Pekka Simojoen huippu biiesi Särkyneiden majatalo, joka kuvaa mielestäni hyin seurakuntaa yhteisönä, joka pitää huolta jäsenistään.

 

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

- Be you -

Sain tämän tekstin sähköpostiini. 
Täytyy sanoa, että se kolahti. 
Tarvitsin näitä sanoja tänään. 

****

There has never been and will never be another you. That means the bravest thing you can do is to be who you already are. Because it's safer to be like someone else. It's easier to hide. It's simpler to say, "I'm not good enough" and walk away. But we need you, friend.
We need your gifts.
We need your strengths.
We need your smile.

When you are who you're created to be, you become a mirror of the heart of the One who made you. The enemy of your soul will try to tell you to change who you are because he would love to interfere with that reflection. Say no, my friend.
No to comparing.
No to competing.
No to copying.

Instead open your heart, spread out your wings, lift up your head and live with divine confidence. You have much to offer. You are a one-of-a-kind original. No one can ever be better than you at being you. Say yes, my friend.
Yes to boldness.
Yes to beauty.
Yes to being who God made you.

Say that "yes" with all your heart for all your life. Speak it with everything you do and all that you become. Because one of the very best ways to change the world is by refusing to change who God created you to be.
-Holley Gerth

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Askeleen kerrallaan

Kävin tänään Keuruulla, juhannuskonferenssissa. Pääasiassa tosin pyörin Missioteltassa moikkaamassa kavereita ja tuttuja, ja juttelemassa eri ihmisten kanssa tulevaisuudesta. Takaisin tullessa autossa istuessa alkoi mielessäni soida lasten laulu Askeleen kerrallaan. 

"Askeleen kerrallaan Jeesuksen kanssa kuljen. 
Päivittäin koko tien Hänen kanssaan kuljen."



Niinhän se menee. Itse ainakin yritän välillä ottaa monta askelta kerrallaan, ja mietin  (= murehdin) sitä, mihin se viides askel johtaa. Kuitenkin, tässä elämässä pitää ottaa yksi askel kerrallaan. 

Jeesus sanoo Vuorisaarnassa: 
 "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." (Matt. 6:38) Etukäteen on siis turha murehtia. (Ja tuossa on siis käskymuoto 'älkää murehtiko'.)

Ja jokaisella askeleella Hän on luvannut olla matkassa mukana. "Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt. 28:20) - Hän on myös siellä tuntemattomassa tulevaisuudessa, niissä askelissa, joita en vielä osaa edes aavistaa - myös sinun kanssasi.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kalenteritekstejä 4

Nämä tekstit näyttävät olevan vuodelta 2004. :)

****

Sinä olet minun. Vahvistan askeleesi, parannan haavasi ja täytän kaipauksesi. Janosi minun puoleeni on tahtoni mukainen, ja minä täytän sinut. Tahdon antaa sinun kokea rakkauttani ja huolenpitoani. Tahdon olla Jumalasi arkena ja pyhänä ja täyttää sydämesi. Kokonaan. Rakastan sinua!

****

Rakastan sinua! Anna minulle se, mitä pidät kädessäsi, mitä puristat rintaasi vasten. Anna minulle se, niin voin käyttää sinua. Voin siunata monia lahjasi kautta. Olet tärkeä! Olen antanut sinulle lahjan, ja tahdon, että käytät sitä kunniakseni. Olet turvassa luonani. Älä pelkää luovuttaa kipeitä asioita minulle, koska vain siten voin parantaa sinut. Usko, että antaessaan saa! Rakastan sinua, ole siis rohkea!

****

Tahdon antaa sinulle paljon enemmän! Et pysty sitä kuvittelemaankaan! Älä rajoita voimaani omaan mielikuvitukseesi tai järkeesi. Olen enemmän, mitä voit ikinä pyytää. Rakastan sinua. Sinun täytyy uskaltaa luottaa minuun. Olen jo siunannut sinua. Katso minuun, Minä Olen sinun Jumalasi. Rakastan sinua! Jaa sitä, mitä olet saanut. 

**** 

Annan sinulle kaiken, mitä tarvitset palvellaksesi minua. Annan rohkeuden, voiman ja viisauden! Olen elämäsi lähde, joka ei koskaan ehdy. En IKINÄ muutu! Rakastan sinua. Rakastan sitä, kun palvelet minua. Älä siis pelkää!

****

Sinä olet minun, kokonaan! Tahdon, että elät minulle joka päivä. Olen luvannut olla kanssi joka päivä, aina maailman loppuun asti. En tahdo vain säistä tyhjänpanttina vierelläsi. Sinun täytyy tajuta, että olen siinä sinua varten. Anna minun olla suuri elämässäsi!

****

Olet minun! Annan sinulle voima jokaiseen päivään! Älä pelkää huomista, sillä minä olen myös huomisen Jumala. Rakastan sinua, sinä et voi joutua hukkaan! Olet minulle niin tärkeä. Älä murehdi, sillä minä olen edelleen sinun Jumalasi!

****

Minä rakastan sinua! Minulla on sinulle tehtävä. Olen antanut sinulle kaiken, mitä tarvitset sen tekemiseen. Tottele, vaikka et ymmärrä, mitä siitä vielä tulee. Rakastan sinua! En ole sinulle vihainen, minulla on oikeasti sinua ikävä. Haluan ottaa sinut syliini, puhua sinulle ja olla kanssasi. Sinä olet niin kaunis lapseni! Rakastan sinua ja haluan antaa sinulle paljon lisää! (iso hali) 

**** 

Minä olen kanssasi joka päivä. Älä pelkää läsnäoloani, sillä tahdon hoitaa sinua. Rakastan sinua niin paljon, etten oikein tiedä, kuinka sitä kuvaisin. Olet minun aarteeni, josta olen maksanut kalliin hinnan. En ole jättänyt sitä siihen, vaan olen varjellut ja johdattanut sinua. Kaikessa tässä voit nähdä rakkauteni suuruuden. Älä pelkää, sillä kaikki, mitä haluan sinulle antaa, on hyvää, parasta. Rakastan sinua!

****

En aio päästää sinusta irti! Olet omani, eikä kukaan voi ryöstää sinua kädestäni. Olet minulle niin kallis! Olen taistellut sinusta, ja maksanut lunastushinnan, sinä olet minun. Älä siis pelkää. Et voi hukkua, sillä pidän sinusta kiinni. 

**** 

Niin kuin keväällä luonto puhkeaa kukkaan, niin sinäkin saat puhjeta kukkaan kämmenelläni. Saat loistaa valoani ja kauneuttani. Voi kuinka rakastankaan sinua! Iloitsen sinusta koko sydämestäni!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Hiukan teologiaa 5: Turvallisuus

Tämä kysymys käsittelee aihetta, voiko pelastuksen menettää. Oon juuri tutkimassa Hesekielin kirjan lukuja 18 ja 33, joissa puhutaan henkilökohtaisesta vanhurskaudesta, väikkäriäni varten, ja sillä tämä postaus. :) Luvuissa siis puhutaan siitä, että isän vanhurskaat teot eivät pelasta poikaa, eikä toisinpäin, sekä isä ja poika tuomitaan sen mukaan, mitä hän on tehnyt. Samalla luvuissa puhutaan siitä, että jos jumalaton kääntyy, ja tekee vanhurskauden, hänen pahat tekonsa unohdetaan, ja sama toimii myös toisinpäin: jos vanhurskas tekee vääryyttä, ei hänen hyviä tekojaan enää muisteta.

Me elämme uudessa liitossa, ja meidän pelastuksemme on kiinni Kristuksessa ja Golgatan sovitustyössä, eikä meidän omilla teollamme, hyvillä tai pahoilla, ole siihen mitään lisäämistä eikä pois ottamista. Jumala teki liiton, ja hän pysyy siinä liitossaan. Liiton toinen osapuoli, me ihmiset, ei ole niin varma: uskon, että on mahdollista menettää, mutta se vaatii pitkän prosessin. Prosessin päätepisteenä on Kristuksen ja sovituken kieltäminen. Tämä on mielestäni eri asia kuin ihmisen heikkous ja epäusko. Jumala on aina valmis antamaan anteeksi ja vahvistamaan meitä vaelluksessamme. Kuuluisana esimerkkinä on tietysti Pietari, joka kielsi Jeesuksen, sillä ilman Jumalan voimaa hän oli heikko. Hän kuitenkin katui ja sai anteeksi, ja Jeesus valtuutti hänet seurakuntansa johtajaksi.

Kun ihminen omasta tahdostaan luopuu Kristuksesta, on se paljon vakavampi asia. Muistan joskus lapsena, kun ihmettelin, mitä Pyhän Hengen pilkka oikeastaan tarkoittaa, ja mietin, olenko mahdollisesti vahingossa pilkannut Pyhää Henkeä. Silloin joku, en muista kuka, selitti, että Pyhän Hengen pilkka on jotain sellaista, mitä ihminen ei edes halua pyytää anteeksi. Niinpä kaikki synnit, joita ihminen pyytää anteeksi, hän myös saa anteeksi.

Mikä merkitys sitten on näillä Raamatun varoituksilla? Ehkä se, että pitäisimme Jumalaan pyhänä. On olemassa raja, jota ei tule ylittää. Jeesus on ainoa tie Jumalan luo, ja pelastus, jota Hän tarjoaa, on ainoa mahdollisuutemme. Tämän mahdollisuuden hylkäämisen seuraukset ovat ikäviä. Pidetää siis arvossa sitä pelastusta, jota Jeesus meille tarjoaa.

Raamatunpaikat
Hes. 18, 33, Mark. 3:28-29, Hepr. 10:26-27