Tämä biisi on puhutellut mua usein. Varsinkin toi kertosäe on ollut tosi tärkeä. Aattelin jakaa sen tänne lukijoiden iloksi. :)
Exit: Kultasiivin
1. Suurella arkuudella kerran katsoin sinuun päin.
En voinut puhutella, vain kaukaa sinut näin.
Sinä huusit Jumalaasi: "Miksi minut hylkäsit"
Tuominnut et maailmaasi, sinä meitä siunasit.
Herra, et lentänyt kultasiivin yli kivun ja kuoleman.
Sinä itkit kun viereesi hiivin, siksi sinua rakastan.
Sinä teit mitä laki ei saata, kova sana ei yksikään:
Sinä rakastit tätä maata, joka sai sinut itkemään.
2. Et jäänyt rauhan kotiin sinä Poika taivaan maan.
Saavuit alas pelkoon sotiin maan kivun kantamaan.
Et pakoon ihmisyyttä juosta tahtonut silloinkaan
kun sokeasti syyttä sinut syöksimme kuolemaan.
Herra, et lentänyt kultasiivin yli kivun ja kuoleman.
Sinä itkit kun viereesi hiivin, siksi sinua rakastan.
Sinä teit mitä laki ei saata, kova sana ei yksikään:
Sinä rakastit tätä maata, joka sai sinut itkemään.
3. Nyt mihin täältä lähden, sait minut murtumaan,
kun pahuuteni tähden noin kävit kuolemaan.
Tahdon joukoissasi seistä, minut käyttöön ottaa saat.
Sinä olet yksi meistä, sinä kohtalomme jaat.
Herra, et lentänyt kultasiivin yli kivun ja kuoleman.
Sinä itkit kun viereesi hiivin, siksi sinua rakastan.
Sinä teit mitä laki ei saata, kova sana ei yksikään:
Sinä rakastit tätä maata, joka sai sinut itkemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti