Tuntematon Jumala

Selasin taas Jörg Zinkin kirjaa Rukouksen tie. 

Tänään kolahti tämä teksti: 

Olemme tottuneet puhumaan sinusta, 

pyhä Jumala

ja käyttämään nimeäsi.

Sepittelemme sinusta ajatuksia, 

ikään kuin olisit kädessämme.

Kuitenkin samalla elämme ilman sinua

omatekoisessa maailmassamme.

Haluaisin löytää sinut itsesi

enkä ajatusteni luomuksia, 

sinut jota en käsitä,

en ymmärrä, enkä tunne.

Sinä sanot, että Jeesuksessa Kristuksessa

voimme kohdata sinut.

Mutta myös hänet luomme alinomaa oman kuvamme

ja omien ajatustemme mukaiseksi.

Myös hänen on tultava meille vieraaksi,

että opimme häntä ymmärtämään

ja hänessä löydämme sinut, 

tuntemattoman, vieraan Jumalan.

Jeesus sanoo: "Onnellisia ovat köyhät."

"Joka menettää elämänsä, löytää sen."

Tämä on outoa. 

Tiedän että käsitän nämä sanat vasta sitten, 

kun panen alttiiksi koko sydämeni.

Seison pienen maailmani rajalla.

Ajatukseni pitävän niin kuin muuri 

minua vankinaan.

Haluan vapaaksi. 

Jeesus sanoo: "Seuraa minua!"

Tahdon ottaa tämän askeleen.

Johdata minua, että löydän sinut.