Aleksanteri ja Jeesus

Löysin tällaisen tekstin, joka liittyy osaltaan myös pääsiäiseen: 

He kuolivat 33-vuotiaina, Aleksanteri Suuri ja Jeesus Pieni.

Toinen eli ja kuoli itselleen, toinen sinun tähtesi ja minun.

Valtaistuimella kuoli kreikkalainen, juutalaisen paikka oli teloituspuulla.

Aleksanterin elämä oli voittokulkua, Jeesuksen tappiota ja kärsimystä.

Edellinen johti armeijoita, Jeesuksen oli vaellettava yksin, hyljättynä.

Aleksanteri vuodatti tuhansien ihmisten veren, Jeesus vain omansa.

Suuri kreikkalainen voitti maailman eläessään ja menetti kaiken kuollessaan. Jeesus kadotti elämänsä ja voitti maailman kuolemallaan.

He kuolivat 33-vuotiaina, Aleksanteri Suuri ja Jeesus Pieni.

Ylpeä kreikkalainen orjuutti ihmiset, nöyrä juutalainen vapautti heidät.

Toisen voima perustui väkivaltaan, toisen varauksettomaan rakkauteen.

Toisen kuninkuus oli tästä maailmasta, toinen oli tullut ylhäältä.

Aleksanteri on kuollut ikuisesti, Jeesus elää ikuisesti.

Joka tavoittelee kaikkea, menettää kaiken. Joka luopuu kaikesta, voittaa kaiken.

He kuolivat 33-vuotiaina, Aleksanteri Suuri ja Jeesus Pieni.

Mahtavan elämä sammui Babylonissa, mitättömän Pääkallonpaikalla.

Sotapäällikkö oli tuonut itkua ja kirousta, rauhanruhtinas onnea ja siunausta.

Kreikkalaisessa ihminen yritti tulla jumalaksi, juutalaisessa Jumala tuli ihmiseksi.

Aleksanterin valtakunta hävisi ikiajoiksi, Jeesus nousi kuolleista, hän elää, ja hänen valtakuntansa kestää ja voittaa iankaikkisesti.

(Kalevi Lehtisen lähettäjäpiirikirje).