Tässä tulee toinen osa teologiaa. (Näitä on yhteensä 14) :)
Pyhyydestä
Uskovina olemme
pyhiä Jeesuksessa Kristuksessa
1.
Kor. 6:11:
mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja
vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme
Hengen voimasta
Tämä totuus ei ole
riippuvainen teoistamme: pyhyys ei vähene, vaikka lankeaisimme tai
se ei enene vaikka lukisimme Raamatun 100 kertaa päivässä läpi.
Meidät on julistettu pyhiksi Jeeuksen tähden.
Hepr. 10:10:
Tämän
tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla,
kun
Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.
Uskon, että
periaate: “olette pyhiä, olkaa siis pyhiä” on raamatullinen:
Tällä tarkoitetaan, että meidän tulisi elää todeksi se, mikä
jo on totta Jumalan maailmassa. Meidät on tarkoitettu pyhään
elämään, mikä tarkoittaa sitä, että uskon tulisi näkyä
elämämme kautta. Tämä on se ns. 5. evankeliumi, josta paljon
puhutaan.
Fransiscus Assisilainen on sanonut:
“Saarnaa evankeliumia
aina ja käytä tarvittaessa myös sanoja.”
Tämä mielestäni
kuvastaa myös sitä, että pyhä elämä puhuu. Pietari antaa
ensimmäisen kirjeensä kolmannen luvun alussa ohjeita naisille,
joiden mies ei ole uskossa, että näiden tulisi elää puhtaasti, ja
sitä kautta voittaa myös miehensä Kristukselle. Tämä pätee
mielestäni myös muuten kuin vain avioliitossa: Pyhä elämä puhuu
ilman sanoja. Toinen lainaus Fransiscukselta puhuu samasta asiasta:
"It is no use walking anywhere to preach unless our walking is
preaching."
Pyhä elämä tämän
maailman keskellä ei ole helppoa, mutta Jumalan armosta siihen on
mahdollisuus. Jumala on halukas antamaan voimansa siihen. Myös se,
että me olemme erehtyväisiä ihmisiä, ja teemme virheitä emmekä
aina yllä tavoitteeseen, on totta. Siksi haluankin korostaa, että
saamme elää Jumalan tahdon mukaista elämää Hänen armonsa
vaikutuksesta. Tietoisuus tästä saa aikaan nöyryyttä.
Miten meidän sitten
tulisi suhtautua tähän maailmaan? Sanonta “olemme maailmassa,
mutta emme maailmasta” on mielestäni hyvä. Kirjasta Hiljaisiin
hetkiin sitaatti:
“Oletko koskaan puron reunalla seuraillut
hyönteisten leikkiä? Ne laskeutuvat veden varaan, mutta pitävät
siipensä pinnan yläpuolella. Uituaan hetken ne lentävän kuivin
siivin aurinkoiseen ilmaan. Tässä on meillekin oppimista. Vaikka
uimme tämän maailman huolten ja murheiden seassa, muistakaamme
pitää sielumme, uskomme ja rakkautemme siivet niiden yläpuolella.
Kun siipemme eivät kastu, olemme valmiina kohoamaan taivaaseen”
(J. Inglis)
Olemme muukalaisia
tämän maailman keskellä. (1. Pietarinkirje puhuu paljon tästä.)
Uskovina elämämme päämäärä on erilainen kuin tämän maailman
ihmisillä, ja siksi monet ei-uskovat voivat pitää meitä
omituisina. Emme tavoittele asioita, joita tämän maailman ihmiset
tavoittelevat, tai ne asiat ovat alisteisia Raamatun sanalle. Samoin kuin tämän maailman arvot ovat alisteisia Raamatun arvoille.
Aiheeseen liittyviä raamatunpaikkoja:
Room. 12:2,
1. Tess. 4:1-12, Hebr.
10:10, 12:14, 1. Piet. 1:14-17, 1. Joh. 2:15-17
Tosi ihanaa tekstiä! Tuo armossa ja armosta eläminen on asia, jonka oivaltaminen vapauttaa paljon! Rukoilen, että elämämme saisi olla rikasta rukouksesta, että valo meissä olisi niin kirkas, että saisimme todistaa sen lähteestä kysyville! Siunausta sinulle!
VastaaPoista