torstai 13. huhtikuuta 2017

Vaikka kaikki muut

Tänään, kiirastorstaina nousi mieleeni eräs Anni Korpelan runo, joka on minua koskettanut aiemminkin, nimeltään Vaikka kaikki muut. Se ei kaipaa enempää selittämistä, joten tässä se tulee. 

Vaikka kaikki muut 

Vaikka kaikki muut, Herra, 
Sinut jättäisivät 

niin en minä

En minä Sinua koskaan 
kiellä enkä jätä
Sillä tiedäthän, Herra, 
että rakastan Sinua enemmän kuin nämä muut. 

Näin lailla Pietarin 
vannoen kerskasin
ja veljeäni katsoin vähätellen. 

Niin kauan meni, Herrani,
kun kansa kiittäin kulki jäljessäs
ja odotteli leipäihmeitäs,
kun kuolleet herätit ja annoit viiniä
olin, oi lähelläsi ylvästellen
ja galilealaisen seuraajaksi 
mielelläni tunnustauduin silloinkin
kun hoosiannaa kansa huuteli 
ja tietä palmunoksin kukitti. 

Vaikka kaikki muut, Herra, 
niin en minä. 

Voi suuta kerskailijan. 
Sydäntä pöyhkeää. 
Kaikista haurain olin seuraajasi.
Pelkuri luona hiilivalkean
Sen tiesit Sinä. 
Uskotko Herra, että rakastan?
-Anni Korpela

Tämän runon myötä toivotan siunattua ja armollista pääsiäisen aikaa kaikille! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti